keskiviikko 20. maaliskuuta 2013

Hengellinen elämä verkossa -hanke ateistin silmin

Kuva:Alpo Syvänen



Kun minua pyydettiin esittelemään IRC-Galleriaa kirkon henkilöstölle
syksyllä 2008, en heti tiennyt, kuinka suhtautua: olimme pyrkineet pitämään
IRC-Gallerian uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumattomana. Pienen
pohdinnan jälkeen vastasin kuitenkin kutsuun myöntävästi, mutta en osannut
kuvitella, kuinka paljon se vaikuttaisi omaan elämääni seuraavien vuosien
aikana.

IRC-Galleria jäi osaltani taakse jo syksyllä 2009, mutta HEV-luentokeikat
jatkuivat. Kävin kertomassa sosiaalisen median perusteista nelisenkymmentä
kertaa ja tapasin paljon mielenkiintoisia, avoimia ja innostuneita ihmisiä.
Jo ensimmäisistä kerroista alkaen homma tuntui mielekkäältä: kerrankin joku
iso toimija lähtee mukaan kohtaamaan asiakkaitaan verkossa
kokonaisvaltaisesti, eikä homma jää muutaman ihmisen näpertelyksi. Tämä
käsitys on kestänyt näihin päiviin saakka - mahtavaa, että kerrankin jonkin
hankkeen lopputuloksenna tavat toimia oikeasti muuttuvat!

Luentoreissuista kaksi on jäänyt mieleeni pysyvästi. Syksyllä 2010 kävin
kertomassa somen mahdollisuuksista Viitasaarella pienelle, mutta
aktiiviselle joukolle. Viimeisenä minulle esitettiin aiheellinen kysymys tai
pikemminkin huoli siitä, miten tietotekniikan kanssa huonosti toimeen
tulevat ikääntyneet saadaan myös sosiaalisen median pariin. Vastasin jotakin
siihen suuntaan, että "monipuolistuvat viestintätavat ja kosketusnäyttöön
perustuvat käyttöliittymät tuovat kyllä myös ikääntyneet verkon pariin."

Neljän tunnin ajomatkalla etelään olin päättänyt tehdä asialle jotain itse,
ja tätä kirjoittaessa tuo ajatus on konkretisoitunut yhdeksän henkeä
työllistäväksi startup-yritykseksi nimeltä Pieni piiri.
Melkoisen seikkailun jälkeen meillä alkaa viimein olla kasassa kuvapuheluihin
perustuva, tabletissa pyörivä palvelu, jota aiemmin täysin tietotekniikkaan
perehtymätön, 84-vuotias mummini osaa itsenäisesti käyttää sujuvasti.
Toivon, että yrityksemme tarina on vasta alussa - se selviää tämän vuoden
aikana!

Vaikka kirkon kriisiviestintäseminaari joulukuussa 2010 ei ollutkaan
virallisesti osa HEV-hanketta, vajaan puolen tunnin puheenvuoroni siellä on
myös jäänyt mieleeni pysyvästi. Ajankohtaisen kakkosen homoillasta alkanut
joukkopako kirkosta herätti organisaation sisällä laajaa arvokeskustelua.
Oli kova paikka kertoa yleisön edessä, että olin itse eronnut kirkosta
viitisen vuotta sitten. Syynä siihen ei ollut erimielisyys arvoista, vaan
yksinkertaisesti se, että en usko - enkä ole ajatusteni kanssa yksin.
Mielestäni kirkon tulisi organisaationa pohtia vakavasti sitä, että mitä se
tarjoaa myös ei-uskoville. Nyky-yhteiskunnassa tarvitaan kipeästi instituutiota,
joka on myös todellisuudessa kaikille avoin sosioekonomisesta asemasta,
seksuaalisesta suuntautumisesta, ihonväristä, sukupuolesta tai mistä tahansa
muusta ominaisuudesta riippumatta. Kristinuskon perusarvot eivät ole
ateistinkaan mielestä vanhentuneita.

Sosiaalinen media ja Internet muuttavat tulevaisuudessa muotoaan
radikaalisti: kontekstiriippuvaisuus, henkilökohtaisuus ja eri tyyppiset
päätelaitteet toivottavasti lopettavat viimeistenkin jääräpäiden mielikuvat
erillisestä "virtuaalimaailmasta". Nyt teini-ikäinen sukupolvi kasvaa täysin
erilaisen verkon käyttäjäksi, kuin ensimmäiset nettinatiivit: 13-15-vuotiaat
ovat tällä hetkellä aktiivisimpia kuvapuheluun perustuvien palveluiden
käyttäjiä, koska vanhemmat eivät päästä heitä ulos! Kirjoitettuun puheeseen
tai tekstiin perustuvassa Internetissä esiin ovat nousseet ne, jotka ovat
kyenneet ilmaisemaan itseään näppäimistön välityksellä. Tulevaisuudessa
jokainen voi itse päättää, miten itse kommunikoi, ja se jos jokin,
tasa-arvoistaa maailmaa hurjasti.

Osallistuminen Hengellinen työ verkossa -hankkeeseen on ollut
mielenkiintoinen ja silmiä avaava kokemus. Koen, että kirkko on toiminut
sosiaalisessa mediassa lähes täyden kympin arvoisesti. Vieraileva
luennoitsija on saanut sen käsityksen, että tässä organisaatiossa
innovaatioihin kannustetaan ja tärkeämpää on itse asia, ei toimintatapa.
Ihmisten kohtaaminen digitaalisten apuvälineiden avulla ei ole koskaan ollut
helpompaa kuin nyt, ja kehitys on kuitenkin vasta alussa.

Suurkiitos kaikille - ottakaa yhteyttä, jos tarvitsette minua.

Matti Kari
Sosiaalisen median asiantuntija
Toimitusjohtaja, Pieni piiri Oy

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti